9.9.2022
Dialogia työelämästä -webinaarisarjassa pureuduttiin mielenterveyden ja henkisen työkyvyn teemoihin.
Webinaarissa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijana ja psykologina toimiva Liisa Puskala kertoi Henkisen työkyvyn peruspalikoista työyhteisössä. Osuuskauppa Hämeenmaan työhyvinvointiasiantuntija Maarit Pelli puolestaan kertoi heillä käyttöönotetuista mielenterveyttä tukevista hyvistä käytännöistä. Tilaisuudessa kuultiin myös Klubitalo ry:n kouluttamaa kokemusasiantuntija Katariina Valkosta ja Hämeen TE-toimiston työkykykoordinaattoria Kaisa Loposta.
Työkyky ei ole yksityisasia
Mielenterveyssyyt ylittivät vuonna 2019 ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä. Liisa Puskalan mukaan henkistä työkykyä ei tulisi nähdä yksityisasiana tai organisaation muusta toiminnasta irrallisena haasteena, vaan sen tukeminen tulisi ymmärtää keskeiseksi osaksi työsuojelu- ja riskienhallintatyötä. Entistä olennaisempaa henkisen työkyvyn edistämisestä tekee myös se, että aiempaa useampi työ sisältää ongelmanratkaisua, luovaa ajattelua, aivotyötä, uuden oppimista ja yhteistyötä toisten ihmisten kanssa, jotka kaikki voivat olla henkistä työkykyä kuormittavia tekijöitä.
Henkistä työkykyä voidaan vahvistaa niin työntekijän, työyhteisön kuin työn piirteiden tasolla. Mielen hyvinvointia voidaan tukea ja mielen ylikuormitusta ennaltaehkäistä vahvistamalla mielenterveyttä tukevia työn voimavaroja. Tällaisia voimavaroja ovat Puskalan mukaan muun muassa työn tavoitteiden selkeys, mielekkäät työtehtävät, kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta, työyhteisön hyvä vuorovaikutus, psykologinen turvallisuus, päätöksenteon ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys sekä työtä tukeva organisaatiorakenne.
Pienetkin teot voivat olla merkittäviä
Mielenterveyttä tukevat käytännöt voivat olla hyvinkin arkisia ja mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi rekrytoinneissa, perehdytyksessä, organisaatiokulttuurissa, palautteenannossa ja työn muokkauksessa. Suuri merkitys on myös työntekijän omalla itsetuntemuksella ja johtamiskäytännöillä. Palautumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota joka päivä. Muuten kertyy palautumisvelkaa, jonka oireita voi olla vaikea havaita, kun työn imu on kova. Vastuullinen johtaja osaa pitää huolta siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua töistä.
Hämeenmaa on työkyvyn ylläpidon edelläkävijä
Osuuskauppa Hämeenmaan työhyvinvointiasiantuntija Maarit Pelli kertoi lukuisista toimenpiteistä, joilla on pyritty tukemaan yrityksen työntekijöiden mielen hyvinvointia. Hämeenmaalla on otettu käyttöön varhaisen tuen malli, jolla pyritään puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn ja oma hyvinvointikanava sisäistä hyvinvointiasioiden tiedotusta varten. Työterveyshuoltosopimukseen sisältyy työterveyspsykologi- ja lyhytpsykoterapiapalvelut, ja työterveyshuoltoon on kehitetty erityinen mielenterveyden hoitopolku. Hämeenmaalla on pilotoitu vaihtuvateemaista Virtaa työhön -valmennusta, josta vastaa yrityksen omilla palkkalistoilla oleva työpsykologin koulutuksen saanut hyvinvointivalmentaja yhteistyössä työterveyshuollon työfysioterapeuttina toimivan työkykyvalmentajan kanssa. Lisäksi Hämeenmaa tekee yhteistyötä Ohjaamon ja A-klinikan kanssa. Toimenpiteiden käyttöönoton myötä Hämeenmaalla on onnistuttu vähentämään masennusperustaisia sairaspoissaoloja
Webinaari oli osa Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten työelämän monimuotoisuudella tuloksiin -aluehanketta, joka tarjoaa tukea, valmennusta ja kannustusta työyhteisöjen moninaistamiseen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuuden johtamisesta, ikäjohtamisesta ja monikulttuurisuudesta. Hanke on osa valtakunnallista TYÖ2030-ohjelmaa. Webinaarin puheenjohtajina toimivat Hämeen aluehankkeen Kirsi Hyväri ja Kaakkois-Suomen aluehankkeen Anu Svensk. Tulevat tilaisuudet löydät Hämeen ELY-keskuksen tapahtumakalenterista.
Lisätietoja voit pyytää myös Kirsi Hyväriltä (kirsi.hyvari@ely-keskus.fi)
Kerttu Valanta
Korkeakouluharjoittelija