9.3.2022
Inhimilliseen työelämään mallia vapaaehtoisten johtamisesta
Työkyvyn tukemisessa inhimillinen ja valmentava työote on keskiössä. Työelämässä ja työllistymisessä korostetaan nykyään osaamista ja tuloksellisuutta, mutta jaksaminen jää keskustelussa usein varjoon. Työkyvyn tukemisessa tulisi ottaa mallia järjestökentältä, erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. Yksilöllinen suhtautuminen ja arvostus jokaiseen vapaaehtoiseen korostuu vapaaehtoisten johtamisessa. Jokainen saa mahdollisuuden hyödyntää osaamisensa ja mahdolliset rajoitteet huomioidaan vapaaehtoistehtävässä. Jokainen saa myös mahdollisuuden vaikuttaa toiminnan kehittämiseen sekä sopivasti vastuuta mahdollisuuksien mukaan. Tuettua vapaaehtoistoimintaa on kehitetty heille, joilla on enemmän rajoitteita. Vapaaehtoisten johtamisessa on kyse nimenomaan monimuotoisuuden johtamisesta.
Ennen nykyistä työtäni työskentelin viisi vuotta vapaaehtoistoiminnan kehittämisen parissa. Olen ollut mukana useiden vapaaehtoisten rekrytointitilanteessa. On merkittävää, kuinka moni osa- tai kokonaan työkyvytön löytää merkityksen tunteen vapaaehtoistyöstä; usein se toimii kuntouttavana vaiheena takaisin työelämään. Vapaaehtoistoiminnan roolia osaamisen kehittäjänä ja työelämään kuntouttavana tekijänä pitäisi osata myös arvostaa työmarkkinoilla enemmän.
Mahdollisuus luo motivaatiota
Olen nähnyt, kuinka syövän sairastanut kuntoutui takaisin työelämään vapaaehtoistoiminnan kautta. Syöpähoidoista jäi pysyvä työkyvyn rajoite, mutta osaamista ja motivaatiota oli reilusti. Sairastunut sai vapaaehtoistoiminnasta rohkeutta ja vahvistusta sekä mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. Ensin työkokeilu vei kohti palkkatuettua työtä ja verkostoitumisen kautta löytyi uusi ura järjestöstä. Joskus riittää vain yksi ihminen, joka uskoo ja auttaa eteenpäin. Yksilön motivaatio ja sitoutuminen on huipussaan, kun on saanut uuden mahdollisuuden ja merkityksellisen työn.
Osaavasta työvoimasta on valtava pula joka puolella. Onko meillä varaa menettää osaajia työkykyä rajoittavien tekijöiden takia? Toivon, että työnantajat suhtautuisivat täsmätyökykyisiin hakijoihin inhimillisesti ja he näkisivät osaamisen ja motivaation rajoitteiden sijaan. Näin toimitaan usein järjestökentällä. Hyvin johdetut vapaaehtoiset sitoutuvat tehtäviinsä pitkäksi aikaa rajoitteista huolimatta. Järjestökenttä tarjoaa paljon myös työkokeilu- ja palkkatuettua työtä.
Vapaaehtoistoimintaa ei voi helposti mitata rahassa, mutta sen hyötyä yhteiskunnassa ei voi kukaan kiistää. Yritysmaailma ja järjestömaailma ovat toki kovin erilaisia toimintaympäristöjä. Yrityksissä pyritään hyvään tulokseen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Järjestökentällä korostuu nimenomaan inhimillinen pääoma. Silti kannustan yrityksiä ottamaan mallia järjestöjen tavasta tukea työkykyä. Työnantajien kannattaa siis investoida inhimilliseen työelämään ja monimuotoiseen työyhteisöön suhtautumalla jokaiseen työntekijään yksilöllisesti ja arvostaen. Sillä saa sitoutuneita ja hyvinvoivia osaajia.
Kirsi Hyväri
Työelämävalmentaja, Hämeen ELY-keskus
Työelämän monimuotoisuudella tuloksiin-Hämeen aluehanke/TYÖ2030
