Opiskeluhuoltosuunnitelma

1. Opiskeluhuoltoa koskevat säännökset

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 2 §:n mukaan ammatillisen koulutuk-sen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ih-misiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatilli-sen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjes-tettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 124 §:n mukaan alle 18-vuotiaille opiskelijoille järjestettävässä koulutuksessa tulee olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppi-las- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 2 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää oppilai-tosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyt-tä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Lain 3 §:n mukaan opiskeluhuoltoon sisältyvät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n tarkoitetun kou-lutuksen järjestäjän päättämät opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon palvelut, joita ovat opiskelu-terveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n opetussuunnitelman mukaisella ja koulutuksen järjestä-jän opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mie-lenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Li-säksi opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on laadittava opiske-luhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. 
 

2. Opiskeluhuollon keskeiset tavoitteet ja periaatteet 

Opiskeluhuoltopalvelut pyrkivät madaltamaan eri keinoin opiskelijoiden kynnystä hakea ajoissa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa luottamuksellisuus ja tietosuoja ovat olennaisia toiminnan onnistumien edellytyksiä ja sen eettinen perusta.

Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle Hyria tarjoaa asianmukaiset tilat. Opiskeluhuollossa otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen eri tutkintojen, koulutusten ja oppimisympäristöjen moninaisuus. Ammattiin opiskelevien työelämään soveltuvuuteen liittyvät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskelukyvyn sekä turvallisuuden vaatimukset korostuvat eri oppimisympäristöissä tapahtuvassa opiskelussa ja erityisesti koulutussopimuksessa. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen, osaamistavoitteiden sekä ammatillisten tutkinnon osien terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävien ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edistävät osaltaan opiskeluhuollolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 

Ammatillisessa koulutuksessa motivoidaan opiskelijoita myös työkykypassin tai sen osien suorittamiseen. Opiskelun edistämisessä tarvitaan myös joustavaa yhteistyötä työelämän kanssa, muuta monialaista asiantuntijuutta ja viranomaisyhteistyötä, erityistä tukea sekä kuntouttavia toimenpiteitä.

2.1. Hyrian oppimisen arvot 

3. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Arviossa on otettu huomioon opiskelijamäärien lisäksi esimerkiksi opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden lukumäärä sekä eri ikäisten ja maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden lukumäärät ja osuudet.

Keusote (Hyvinkään kampukset) – tilanne päivitetty 12/2023

Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut:

• kuraattoripalvelut
• psykologipalvelut
• terveydenhoitajan palvelut

Opiskeluhuollon kokonaistarve:

• kuraattoripalvelut 3 htv

• psykologipalvelut 2,5 htv

• terveydenhoitajan palvelut 4 htv

• lääkärin palvelut 1 htv

OmaHäme – tilanne päivitetty 12/2023

Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut:

• kuraattoripalvelut

• psykologipalvelut

• terveydenhoitajan palvelut

• lääkärin palvelut

Opiskeluhuollon kokonaistarve:

• kuraattoripalvelut 2 htv

• psykologipalvelut 2 htv

• terveydenhoitajan palvelut 3 htv

• lääkärin palvelut 1 htv

   

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut:

• kuraattoripalvelut

• psykologipalvelut

• terveydenhoitajan palvelut

• lääkärin palvelut

Opiskeluhuollon kokonaistarve:

• kuraattoripalvelut 1 htv

• psykologipalvelut 1 htv

• terveydenhoitajan palvelut 1 htv

• lääkärin palvelut 1 htv

4. Opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut Hyriassa

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä oppilaitosyhteisössä sekä näiden edellytysten lisääviä toimia.

Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja koko oppilaitosyhteisöä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona tukevaa. Opiskeluhuolto muodostuu yhteisöllisestä ja yksilöllisestä opiskeluhuollosta. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, 3-5 §)

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa on huomioitu, että koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapseen tai lapsiin kohdistuvia toimia tehtäessä tulee aina arvioida sen vaikutuksia lapseen ja eri lapsiryhmiin.

Tässä suunnitelmassa opiskeluhuollolla tarkoitetaan kaikkia Hyrian opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluita.

4.1. Opiskeluhuollon rakenne

Hyriassa opiskeluhuollon ja -ohjauksen palveluista vastaa opiskelijahyvinvointipäällikkö. Opiskelijahyvinvointipäällikkö on opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja kampuskoordinaattoreiden lähiesihenkilö sekä yhdyshenkilö hyvinvointialueiden esihenkilöille että oppilaitoksessa työskenteleville opiskeluhuollon ja -terveydenhuollon toimijoille.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Hyvinkäällä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden palveluista sekä kuraattori- ja psykologipalveluista vastaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote). 

Riihimäellä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden sekä kuraattori- ja psykologipalveluista vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue (Oma Häme).

Lahdessa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden sekä kuraattori- ja psykologipalveluista vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Etsivän nuorisotyön palvelut oppilaitoksessa toteuttaa Hyria säätiö.

4.2. Kenelle opiskeluhuollon palvelut kuuluvat

Opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä vastaa kunkin Hyrian kampuksen sijainnin mukainen hyvinvointialue opiskelijan kotipaikasta riippumatta.

Kaikilla opiskelijoilla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista opinto-ohjausta ja muuta tarvitsemaansa ohjausta sekä tarvittaessa erityisopetusta.

4.3. Oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään koko oppilaitosyhteisössä opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristöjen terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien on edistettävä opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä kotien ja oppilaitoksen välillä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, 4 §)

Hyriassa opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut sekä kampusyhteisöpalvelut yhteistoiminnassa opiskelijoiden ja kampuksien henkilöstön kanssa suunnittelevat ja toteuttavat oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia tukevaa sekä edistävää toimintaa. Kampusyhteisöpalveluissa jokaisella Hyrian kampuksella on nimetty kampuskoordinaattori, jonka tehtävänä on vastata kampuksella yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa, että opiskelu ja työskentely on turvallista, terveellistä sekä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia edistävää.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan etenkin kampuksien arjessa yhdessä kampuksella olevien muiden toimijoiden (koulutusosastojen henkilöstö, opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluiden henkilöstö) ja opiskelijoiden kanssa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto toteutuu etenkin erilaisten tapahtumien sekä yhteisöllisyyden rakentamisen kautta.

Monitasoisella tavoitteellisella ja suunnitelmallisella työllä saadaan aikaan yhteisölliset opiskeluympäristöt, joissa kaikilla on hyvä, luottavainen ja turvallinen olla. 

4.3.1 Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön tehtävät

Opiskeluhuoltoryhmän tehtävinä yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat esimerkiksi: 

• Ehkäisevän työn toimintatavoista sopiminen
• Kirjallisten suunnitelmien valmistelu ja päivittäminen
• Toimintatavoista ja suunnitelmista tiedottaminen
• Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden edistäminen
• Vertaistoiminnan edistäminen ja seuranta
• Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen
• Myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen
• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen
• Työrauhan tukeminen
• Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisy ja niihin puuttumisen toimintatavoista sopiminen
• Hyvien terveystottumusten edistäminen (ravitsemus, liikunta, lepo, päihteettömyys)
• Mielenterveystaitojen vahvistaminen
• Vahvuuksien tunnistaminen ja voimavarojen tukeminen
• Koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tarkastaminen
• Esteettömyydestä huolehtiminen
• Hyvinvointitilanteen yleinen seuranta ja arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja interventioiden suunnittelu ja toteutus
• Eri toimijoiden yhteisöllisen työn koordinointi ja yhteistyökäytänteistä sopiminen

4.3.2. Opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluiden toimijat

Opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluissa korostuu varhainen tuki ja ennaltaehkäisevä työ yhteistyössä koulutusosastojen ja huoltajien kanssa. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään ainoastaan opiskelijan suostumuksella. Tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista ja opiskelujen sujumista kokonaisvaltaisesti. Tarvittaessa opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluiden toimijat tekevät monialaista yhteistyötä.

Seuraavaksi esitellään opiskeluhuolto- ja ohjauspalveluiden toimijat ja esimerkkejä asioista, joissa opiskelija voi kääntyä heidän puoleensa. Opiskelija voi kuitenkin aina kääntyä asiansa tai huolensa kanssa kenen tahansa Hyrian työntekijän puoleen.

4.3.3. Oppilaitoksen opiskeluhuollon johtaminen

4.3.4. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista tiedottaminen

Opetushallitus on päättänyt tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisissa tutkinnoissa ja Hyria noudattaa määräystä niissä ammatillisissa tutkinnoissa, joista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2017) 20 §:ssä.

Opiskelijaksi hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne.

Näistä niin kutsutuista SORA-tutkinnoista ja niiden terveydentilavaatimuksista tiedotetaan hakijaa jo hakuvaiheessa. Perusopetuksen oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä Hyrian opinto-ohjaajan kanssa. Hakijan on mahdollisuus tulla tutustumaan tutkintoon Hyrian tutustumispäivillä tai koulutuskokeilun kautta. Hyrian internetsivuilta löytyy tietoa tutkintoihin hakeutumisesta. Hakuprosessiin sisältyy haastattelu, jonka avulla hakijaa tiedotetaan tutkinnon terveydentilavaatimuksista.

4.3.5. Koulutukseen osallistumisen seuranta ja poissaolojen ehkäiseminen

Wilman tuntimerkinnät toimivat viestintäkanavana opiskelijoille ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajille. Opiskelijan kaikkiin opetustunteihin merkitään läsnä- tai poissaolomerkintä. Tämä koskee niin yhteishaun kautta tulleita kuin jatkuvan haun kautta tulleita opiskelijoita.

Läsnä-/poissaolomerkinnän lisäksi käytetään Huomioita-kenttää, jonka avulla voidaan antaa opiskelijalle palautetta ja viestiä kotiin huomioitavista asioista. Opiskelijan vastuuvalmentaja viestii säännöllisesti opiskelijan opintojen etenemisestä huoltajalle.

4.3.6 Esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäisy

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Näemme, että parasta turvallisuustyötä on yhteisöllisyyden tukeminen. Hyrian opiskelijat ja henkilöstö ovat sitoutuneet toimimaan toisiaan kunnioittaen ja hyvien tapojen mukaisesti. Opiskeluympäristön turvallisuus ja työrauha luodaan yhdessä – haluamme, että Hyriassa on ilo työskennellä. 

Hyrian oppimisympäristöt ja niissä käytettävät koneet ja laitteet täyttävät turvallisuusvaatimukset ja terveellisten tilojen vaatimukset. 

Hyrian toiminnassa sovelletaan yleisiä turvallisuutta sekä palo- ja työsuojelua koskevia säännöksiä. On tärkeää, että jokainen noudattaa turvallisuudesta ja työsuojelusta annettuja ohjeita sekä käyttää työturvallisuuden edellyttämiä henkilökohtaisia suojavälineitä. 

Vahingoista sekä vahinkovaarasta tai -uhkasta on ilmoitettava välittömästi. Turvallisuushavaintoja voi tehdä joko Meidän Hyriassa tai yksiköiden tiloista löytyvien QR-koodien avulla. Havaintoja ja ilmoituksia voivat tehdä niin Hyrian henkilöstö kuin opiskelijatkin. Kaikissa työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa voi olla yhteydessä Hyrian työsuojeluhenkilöstöön tai oman kampuksen kampuskoordinaattoriin. 

Opiskelijat perehdytetään oman toimipisteen pelastussuunnitelmaan opintojen alussa. Kaikki opiskelijat ja uudet työntekijät osallistuvat oman toimipisteensä turvallisuuskävelyihin. Hätätilanteessa toimimisesta annetaan ohjeet ja pelastautumista harjoitellaan myös käytännössä. Hyriassa varmistetaan, että riittävä määrä henkilöstöstä on saanut ensiapukoulutuksen.

Opiskeluyhteisön ja -ympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan joka kolmas vuosi yhteistyössä terveystarkastajan, työsuojelun edustajien ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Muita viranomaistarkastuksia ovat mm. palotarkastukset, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset. Oppimisympäristöjen ja koulutusten riskit ja vaarat arvioidaan säännöllisesti Hyrian oman turvallisuusorganisaation toimesta. Tarkastuksissa tehtyjen havaintojen pohjalta kehitetään opiskeluympäristöjä turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi. 

Hyrian opiskelijat, henkilöstö ja toiminnat on vakuutettu. Ammattiopinnoissa ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa on voimassa oppilaitoksen lakisääteinen tapaturmavakuutus. Teoriaopetuksessa, liikuntatunneilla, tauoilla, koulun tapahtumissa ja koulumatkoilla on voimassa vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus. 

Hyrian järjestyssäännöissä annetaan ohjeita yhteisen päivittäisen elämän sujumiseen. Säännöt koskevat Hyria konsortiossa opiskelevia ja työskenteleviä henkilöitä sekä työjärjestyksen mukaista opetusta ja muita oppilaitoksen järjestämiä tilaisuuksia oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella. Sääntöjä noudattamalla ja pienillä teoilla jokainen voi vaikuttaa oppilaitoksen viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja siisteyteen. 

4.3.7. Tupakoinnin, nuuskaamisen ja päihteiden käytön ehkäisy

Hyria on päihteetön oppilaitos. Opiskelijat velvoitetaan noudattamaan Hyrian järjestyssääntöjä, joiden mukaan päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, luvaton myynti ja vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty Hyrian koulutusyksiköissä, Hyrian järjestämissä tilaisuuksissa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikoissa. Tupakkatuotteiden, nuuskan ja sähkötupakan käyttö, myynti sekä esilläpito on kielletty oppilaitosten sisätiloissa, opiskelija-asuntoloissa ja niiden käytössä olevilla ulkoalueilla.

Jokainen oppilaitoksessa työskentelevä on velvollinen puuttumaan opiskelijan päihteiden väärinkäyttöön ja toimimaan Hyrian päihdesuunnitelman mukaisesti. Päihdeongelmaisen opiskelijan kohtaamisessa on tärkeää tilanteen tunnistaminen, siihen puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen. Päihde-epäilyn syntyessä työntekijä on avainasemassa tilanteen eteenpäin viemisessä ja opiskelija ohjataan hoidontarpeen arviointiin. Hoitoon ohjauksesta vastaa pääsääntöisesti terveydenhoitaja.

4.3.8. Henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

Hyriassa järjestetään neljä kertaa vuodessa perehdytystilaisuus uusille työntekijöille. Tämän lisäksi jokainen lähiesihenkilö vastaa tiiminsä uusien työntekijöiden perehdytyksestä sekä osaamisen ylläpitämisestä. Opiskeluhuollon kokonaisuus kuuluu osaksi perehdytysohjelmaa.

4.3.9. Opiskeluun liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuutta koskevat ohjeet 

Koulumatkat eivät ole oppilaitoksen toimintaa. Hyrian opiskelijat eivät ole oppilaitoksen vastuulla tai valvonnan alaisina koulumatkojen aikana, mutta oppilaitoksen vapaaehtoinen tapaturmavakuutus on voimassa myös koulumatkoilla. Jos opiskelijalle tapahtuu liikennevahinko koulumatkalla, ensisijainen korvaava vakuutus on ajoneuvon liikennevakuutus.

Matkalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja sieltä pois on voimassa lakisääteinen tapaturmavakuutus.

4.3.10. Hyrian kriisisuunnitelma

Hyriaan on laadittu kriisisuunnitelma, joka sisältää seuraavat osa-alueet:

• kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
• johtamisen periaatteet
• yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• koulutuksen järjestäjän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä viestinnän periaatteet
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ja oppilaitoksen turvallisuutta koskevien ohjeiden yhteensovittaminen (pelastussuunnitelma ja muut turvallisuusohjeet)
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• toimintavalmiuksien ylläpitäminen 
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

5. Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä yksittäiselle opiskelijalle annettavia:

• opiskeluterveydenhuollon palveluja
• psykologi- ja kuraattoripalveluja
• monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa (MASI)

5.1. MASI - Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan ja tarpeen vaatiessa hänen huoltajansa suostumukseen. Lähtökohtaisesti opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Hyriassa opiskelevien opiskelijoiden voidaan ajatella olevan ikänsä ja kehitystasonsa puolesta niin valveutuneita, että heidän oma suostumuksensa yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon riittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huoltajia ei otettaisi mukaan työskentelyyn. 

Tietyin edellytyksin opiskelija voi kieltää huoltajaa osallistumasta itseään koskevaan asiankäsittelyyn tai tiedon saantiin. Sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstön arvioidessa opiskelijan kieltäytymisen perusteita asiaa arvioidaan seuraavien kriteerien kautta: Kertomatta voidaan jättää, jos arvioidaan opiskelijan olevan vaarassa, jos asiasta kerrotaan huoltajille. Tällaisissa tapauksissa pitää ottaa lastensuojelu mukaan.

Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto (MASI) tarkoittaa opiskelijan tuen tarpeen selvittämistä ja opiskeluhuollon tuen järjestämistä monialaisesti. Yksittäisen opiskelijan monialaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tapauskohtaisesti tilanteen ja tarpeen sekä opiskelijan suostumuksen mukaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Ohessa kuvaus MASI-prosessista.

MIKSI JA MILLOIN

• Opiskelijan tilanne mietityttää ja huoli on herännyt.
• Pedagogiset tukitoimet eivät riitä, vaan opiskelija tarvitsee moniammatillista opiskeluhuollollista tukea opintojen etenemiseen ja mahdollisesti elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
  
   

KESKUSTELU OPISKELIJAN JA TARVITTAESSA HUOLTAJAN KANSSA

• Keskustellaan opiskelijan kanssa heränneestä huolesta ja ehdotetaan MASI-palaveria.
• Opiskelija määrittää itse ne henkilöt, jotka hän haluaa mukaan. Alaikäisen kohdalla huoltaja kutsutaan lähtökohtaisesti, mutta tietyin edellytyksin opiskelija voi kieltää huoltajan osallistumisen.
  
   

MASI-PALAVERIN JÄRJESTÄMINEN

• Opiskelijan suostumuksella järjestetään MASI-palaveri.
• MASI-palaverin kutsuu koolle vastuuhenkilö, joka on se, jolla huoli on herännyt. Vastuuhenkilö kirjaa MASI:n tiedot Wilmaan. Opiskelijan suostumus kirjataan myös Wilmaan ennen palaveria tai sen aikana.
  
   

OPISKELUHUOLTOKERTOMUS

• Kun MASI:ssa selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja sekä sovittuja tukitoimia, kirjaa MASI:n vastuuhenkilö välttämättömät ja toimintasuunnitelmia koskevat tiedot Wilmassa opiskeluhuoltokertomukseen. 
• Muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

6. Opiskeluhuollon yhteistyö ja verkostot

Tärkeä osa yhteistyötä on Hyria konsortiossa koulutuksen ja säätiön yhteistyö, joka mahdollistaa opiskelijoiden opintojen edistämisen myös valmennusympäristöissä. Valmennusjaksolla opiskelijan on mahdollista suorittaa omaan tutkintoonsa sisältyviä opintoja tai tehdä opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Monialaista yhteistyötä säätelee osaltaan nuorisolain 7a §, jonka mukaan kunnat velvoitetaan perustamaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto.

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle on määritelty laissa tehtäviksi mm. edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Ryhmissä on edustettuina nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, lastensuojelu, työllisyyspalvelut, poliisi, sivistystoimi, seurakunta, terveyspalvelut, työllisyyspalvelut ja Hyria. Edellä mainittujen toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdään myös tapahtumien ja opiskelija-asioiden tiimoilta.

Hyvinkäällä ko. ryhmänä toimii NOP-työryhmä, jonka alaryhminä toimivat:

• NUPA-ryhmä (alle 18-vuotiaiden kanssa työskentelevät tahot)
• HOPE-ryhmä (yli 18-vuotiaiden kanssa työskentelevät tahot)

Riihimäellä ko. ryhmänä toimii NOTUS-työryhmä, jonka alaryhminä toimivat:

• NUMO-ryhmä (alle 18-vuotiaiden kanssa työskentelevät tahot)
• Riksu-tiimi (yli 18-vuotiaiden kanssa työskentelevät tahot)

Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. päihteiden käytön ehkäisyssä. Lisäksi alueen peruskoulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat myös alueen muut toisen asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut. 

7. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuollon toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa ottaen huomioon seuraavat asiat:

• Huoltajien osallisuus huomioidaan osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Huoltajakysely toteutetaan vuosittain toukokuussa ja siitä saatu palaute käsitellään ja huomioidaan Hyrian toiminnan kehittämisessä. 
• Huoltajaedustus on kutsuttuna kampuskohtaisiin yhteisöllisiin hyvinvointiryhmiin. 
• Huoltajat kutsutaan sekä Hyrian yhteisiin että alakohtaisiin kotiväeniltoihin. 
• Lisäksi huoltajille tarjotaan webinaareja eri teemoista, esim. työelämässä oppimisesta.

8. Opiskelijoiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Hyriassa opiskelevien suojaamiseksi on laadittu suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Opiskeluhuollon toimilla edistetään opiskelijan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opiskelijahuoltolain tarkoituksena on edistää mm. opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä sekä edistää koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 80 §, 94§ ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 2-3 §)

Hyria on sitoutunut kohtelemaan kaikkia, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa, yhdenvertaisesti ja arvostavasti sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta tai vammaisuudesta riippumatta. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi ottaminen opiskelijoiden suojaamiseksi on jokaisen henkilökuntaan kuuluvan velvollisuus välittömästi, kun epäillään tai havaitaan kiusaamista tai häirintää. Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluun, ystävälliseen, kunnioittavaan ja arvostavaan kohteluun. Hyrialla on voimassa oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti.

Väkivalta

Jokaisella Hyriassa opiskelevalla ja työskentelevällä on oikeus henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Väkivaltainen tai aggressiivinen käytös on Hyriassa kielletty ja siihen on jokaisen henkilökunnan jäsenen velvollisuus puuttua välittömästi. Toimenpiteitä ja valtuuksia väkivaltatilanteen tai aggressiivisesti käyttäytyvän henkilön kohdalla on kuvattu Hyrian kurinpitosuunnitelmassa.

Kiusaaminen

Kiusaamisella tarkoitetaan tässä sitä, että opiskelija joutuu yhden tai useamman muun opiskelijan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi. Kiusaaminen on sellaista toimintaa, jolla pyritään loukkaamaan tai vahingoittamaan toista tarkoituksellisesti. Kiusaaminen voi olla henkistä ja/tai fyysistä

• haukkumista ja/tai pilkkaamista
• perättömien huhujen kertomista
• yksin jättämistä ja eristämistä sosiaalisesta kanssakäymisestä
• tönimistä ja/tai lyömistä

Hyrian kaikilla kampuksilla, toimipisteillä, oppimisympäristöissä niin oppilaitoksen alueella kuin ulkopuolella on kiusaaminen kielletty. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla ja opiskelijoilla on velvollisuus puuttua ja kertoa havaitsemastaan kiusaamisesta. Havaittuun kiusaamiseen puututaan systemaattisesti ja välittömästi. Kiusaaminen käsitellään heti yhdessä asianosaisten opiskelijoiden ja lähimmän henkilökuntaan kuuluvan kanssa tarjoten opiskeluhuollon tukitoimia, esimerkiksi kuraattorin palveluja.

Mikäli tilanne vaatii muita kurinpitotoimenpiteitä, kuten opetuksesta poistamista, epäämistä, huomautusta tai varoitusta, noudatetaan Hyrian kurinpitosuunnitelmaa.

Kiusaamistilanteesta on ilmoitettava alaikäisen huoltajalle, vastuuvalmentajalle ja koulutuspäällikölle. Huoltajalle ilmoittaa ensisijaisesti tilanteessa mukana ollut henkilökunnan jäsen (opettaja/kouluttaja) tai vastuuvalmentaja. Lisäksi selvitetään, tarvitaanko viranomaisapua; esimerkiksi jatkuva viestien lähettäminen/soittaminen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, valheellisen tiedon esittäminen tai toisen halventaminen, väkivallalla ja/tai uhkauksella pakottaminen sekä ruumiillisella väkivallalla toisen vahingoittaminen ovat tuomittavia rikoksia. (Rikoslaki 1889/39)

Vastuuvalmentajan tehtävänä on keskustella opiskelijoiden kanssa siitä, mitä kiusaaminen on ja että kiusaamista ei hyväksytä missään tilanteissa ja paikoissa. Koko henkilöstö yhdessä opiskeluhuollon kanssa sitoutuu kiusaamisen vastaiseen työhön. Kiusaaminen voi usein esiintyä verhotusti niin, että henkilökunnan on sitä vaikea havaita. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että rohkaistaan opiskelijoita vastustamaan kiusaamista ja ottamaan heti yhteyttä henkilökunnan jäseneen, esimerkiksi opettajaan/kouluttajaan tai opiskeluhuollon toimijaan.

Kiusaamisesta ja sen ehkäisemistä saadaan tietoa joka toinen vuosi kerättävästä valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä sekä marraskuisin kerättävästä Hyrian omasta kiusaamiskyselystä.

Häirintä

Nuoriin kohdistuvassa seksuaalisessa häirinnässä on kysymys altistumisesta ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat yksipuolista ja ei-toivottua käyttäytymistä, joka aiheuttaa vastentahtoisia ja kielteisiä tunteita häirinnän kohteeksi joutuneelle.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu voivat ilmentyä monin eri tavoin ja voivat olla fyysistä tai sanallista

• seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet
• epäasialliset seksuaaliset puheet, kaksimieliset vitsit
• vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämään koskevat huomautukset ja kysymykset
• epäasiallinen seksuaalinen sisältö sosiaalisen median kanavissa ja internetissä yleisesti
• toisen sukupuolen alentamista ja/tai halventava puhe toisesta sukupuolesta
• fyysinen koskettelu ja lähentely
• sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset

Raiskaus, sen yritys tai seksuaalinen ahdistelu ovat rikoslain alaisia tekoja ja niistä tulee asianomistajan tehdä ilmoitus aina poliisille.

Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kiellettyä, kuten sukupuolen perusteella eri asemaan asettaminen, eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tulee ennaltaehkäistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609, 6-7 §)

Koko henkilöstön tehtävänä on turvata turvallinen ympäristö oppimiselle sekä suojella häirinnältä. Erityisen tärkeää on edistää sellaista ilmapiiriä ja kulttuuria, jossa kokemista loukkauksista uskalletaan kertoa. Häirintään voidaan puuttua vain, jos sitä havaitsee tai jos siitä kerrotaan. Häirintään pitää suhtautua vakavasti, siihen pitää puuttua ja kenenkään ei tarvitse jäädä kokemuksensa kanssa yksin.

Seksuaaliseen ja muuhunkin häirintään tulee aina puuttua välittömästi ja tilanne käsitellä heti yhdessä asianosaisten opiskelijoiden ja lähimmän henkilökuntaan kuuluvan kanssa tarjoten opiskeluhuollon tukitoimia. Alaikäisen huoltajalle kerrotaan tilanteesta. Seksuaalirikoksista tmv. epäilystä konsultoidaan aina opiskeluhuoltoa, kuten terveydenhoitajaa tai kuraattoria. Asian selvittelyssä huomioidaan aina tilanne ja teko tarvittaessa yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Selvitetään häirinnän kohteeksi joutuneen opiskeluhuollon tai muun viranomaistuen tarve.

Lastensuojeluilmoitus on tehtävä alle 18-vuotiaan kohdalla, mikäli huoltajan tai muun nuoren läheisen epäillään seksuaalisesti hyväksikäyttävän nuorta tai hyväksikäytölle on uhka. Tärkeintä on tehdä ilmoitus viipymättä. Mikäli epäilee, pitääkö lastensuojeluilmoitus tehdä, voi konsultoida esimerkiksi kuraattoria tai sosiaalityöntekijää kertomatta nuoren henkilöllisyyttä. 

9. Opiskeluhuollon omavalvontasuunnitelma

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 26 §:ssä säädetään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 §:ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta.

Hyrian opiskeluhuollon toteutumista ja arviointia seuraavat Hyvinkään lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä, Keusoten alueellinen yhteistyöryhmä, OmaHämeen alueellinen yhteistyöryhmä, Hyrian opiskelijahyvinvoinnin ohjausryhmä sekä Hyrian laajennettu yhteisöllinen hyvinvointiryhmä.

Tietoa opiskeluhuollon onnistumisesta saadaan kerätyllä palautteella

• kiusaamiskysely marraskuussa
• huoltajakysely alle18-vuotiaiden huoltajille keväisin
• ARVO aloitus- ja päättöpalaute
• kouluterveyskysely joka toinen vuosi (THL)
• muut palautteet ja kyselyt

Opiskeluhuollon kokonaisuutta arvioidaan myös kerätyllä tilastotiedolla, kuten opintojen keskeytyksien määrällä, eronneeksi katsottujen ja eronneiden määrällä, terveydenhoitajalle ja kuraattorille pääsemistä määräajassa, terveydenhoitajalla käyntien määrällä ja käynnin syillä.

Hyria koulutuksen järjestäjänä kuulee myös opiskelijakuntaa ennen opiskeluhuoltosuunnitelman vahvistamista.