27.1.2022
Vieraskielisten osatyökykyisyys – muuttuva ympäristö voi luoda uusia ratkaisuja
Olen työskennellyt nyt noin vuoden kotoutumisen omavalmentajana Lahden seudun kuntakokeilussa. Olen saanut hyvän yleiskuvan siitä, miten maahanmuuttajataustaiset henkilöt työllistyvät ja sijoittuvat Päijät-Hämeessä. Esiin on toki tullut myös ongelmakohtia, joista erityisesti tämän sivuston aiheeseen liittyen mietityttää asiakkaiden kielitaidon puute ja siihen liittyvä peräti osatyökyvyttömyyteen verrattava tilanne.
On nimittäin niin, että vaikka asiakkaalla olisi suomen kielen opintoja käytynä ja ammatillinen tai peräti korkeakoulututkinto hallussa kotimaasta, häntä ainakin näin kotoutumisen omavalmentajan näkökulmasta tarkasteltuna monesti arvostellaan suomen kielen taitonsa eikä varsinaisesti muun osaamisen perusteella. Liian usein vain suomalaista tutkintoa pidetään pätevänä, vaikka asiakkaalla työkokemustakin olisi jo kertynyt omalta alalta. Jos asiakas ei lähde lisäkouluttautumaan ja suorittamaan sitä arvostettua suomalaista tutkintoa, on hänen suuntanaan Suomessa useimmiten pääkaupunkiseutu tai vaihtoehtoisesti täysin toinen maa. Tähän ei tietenkään olisi varaa, kun yleisesti on tiedossa jatkossa ennusteiden mukaan vain kiihtyvä työvoimapula.
Mitä kotoutuminen tarkoittaa?
Useimmiten, kun puhumme kotoutumisesta, ajattelemme tietysti maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja alueellemme. Todellisuudessa kotoutuminen käsitteenä on paljon laajempi ja monisyisempi. Samalla kun vieraskieliset kotoutuvat ja heitä kotoutetaan, myös kantaväestön tulee kotoutua. On kotouduttava siihen, että yhteiskunnassamme elää nyt entistä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Nyt TE-palveluissakin kotoutumisasiantuntijoiden ja -omavalmentajien määrää on lisätty. Tämä on hienoa sekä asiakkaiden, mutta toki myös muun kotoutumisen kannalta. Toivon, että tämä tilanne mahdollistaa jatkossa entistä tiiviimmän panostamisen myös muun yhteiskunnan kotoutumisen edistämiseen, ei pelkästään asian parissa työskentelevien, TE-palveluiden ja asiakkaiden väliseen keskinäiseen yhteisymmärrykseen. Mukautuminen toki tapahtuu hitaasti, mutta pieniä askelia on varmasti jo otettu eteenpäin. On jo hyvä alku, että meille asian parissa työskenteleville ns. vieraskielinen työkaveri on jo paremminkin sääntö kuin poikkeus. Mielestäni seuraavaksi meidän tulisi ottaa käyttöön yritysmaailmasta tuttu lobbaaminen ja yrittää päästä puhumaan vieraskielisten, osaavien asiakkaidemme puolesta yrityksille.
Jos tässä onnistuttaisiin ja samalla keskityttäisiin keskuudessamme elävien maahan muuttaneiden vahvuuksiin entistä voimakkaammin, tulisi siitä osatyökykyisyyden aiheuttajasta, eli vähäisemmästä kielitaidosta, entistä pienempi probleema.
Työvoimapula ajaa ratkaisuihin meidänkin alueellamme
Kun työpaikkoihin ei riitä tarpeeksi tekijöitä, niin varmasti ratkaisujakin alkaa löytymään. Kommunikoinnin tueksi voidaan ottaa suomen alkeiden ja elekielen lisäksi muita kieliä, kuten englanti. Työntekijän tueksi hyödyllistä voi olla tukea töiden ohessa suoritettuja suomen kielen opintoja. Joissain tapauksissa tulkkauspalveluiden käyttökin alkuvaiheen perehdytyksissä voi tulla kyseeseen ja auttamaan alkuun, toki nykyajan teknologiakeksintöjä hyödyntäen. Ehkäpä myös muualla suoritettuja koulutuksia aletaan arvostamaan jatkossa enemmän, ja puuttuvia palasia voisi opetella entistä useammin myös työn teon ohessa. Tähän tarvitaan opintojen tunnustamisen lisäksi opintojen tunnistamista, jota voidaan tehdä työnhakijan polun jokaisessa vaiheessa.
Totuus on tietenkin se, että näiden mm. kielitaidon vuoksi osatyökyvyttömien työllistyminen on loppujen lopuksi varmasti moneltakin kannalta katsottuna parasta kotoutumista Suomessa, oli kyseessä sitten itse maahan muuttanut henkilö tai muu ympäristö.
Outi Abd Alla
Omavalmentaja, kotoutuminen, Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu
